1.11.2021
Kansainvälistyvässä maailmassa työskentely- ja opiskelumahdollisuudet ovat jatkuvasti parantuneet, kun ihmiset voivat vapaasti liikkua Pohjoismaiden välillä. Viittomakieliset kohtaavat kuitenkin eriarvoisuutta, sillä tulkkauspalvelua kohdemaassa ei aina olekaan niin yksinkertaista saada. Eri valtioiden eri tavoin järjestetyt tulkkauspalvelut voivat aiheuttaa harmaita hiuksia. Pahimmassa tapauksessa se voi estää muuton toiseen maahan mieluisan työ- tai opiskelupaikan löydyttyä.
Tämän haasteen äärelle kokoonnuimme Kööpenhaminassa syyskuun lopussa. Seminaarissa kunkin Pohjoismaan edustaja esitteli maansa tulkkauspalvelujärjestelmää. Koska Kelasta ei ollut edustusta, Suomen tulkkauspalveluita esitteli Vian Hannaliisa Huhtinen. Seminaarin tavoitteena oli kerätä ideoita, ehdotuksia ja ratkaisuja tulkkausongelmiin, jotta myös viittomakieliset voisivat sujuvasti muuttaa maasta toiseen työn, opiskelun tai vaikkapa rakkauden perässä.
Pienryhmäkeskusteluissa nousi pinnalle vahvasti etätulkkaus, jota tulkkauksen järjestäjät usein tarjoavat ratkaisuksi. Vaikka se onkin yksi hyvä tulkkaustapa, se ei voi eikä saa olla ainoa, sillä se ei toimi kaikissa tilanteissa. Keskustelussa painotettiin myös kuurojen tulkkien käyttämistä muunkielisille pohjoismaisille kuuroille tulkkauksessa muun muassa hätätilanteissa, kuten sairaalassa. Haasteena on se, että kuurojen tulkkien määrä, koulutus ja käyttömahdollisuudet vaihtelevat paljon eri Pohjoismaissa. Ryhmätyöskentelystä kerättiin pohjoismaisille päättäjille toimenpide-ehdotuksia perusteluineen.
Seminaari toimi keskustelun herättäjänä, jotta viittomakieliset voisivat joustavien tulkkauspalveluiden myötä liikkua tasa-arvoisesti Pohjoismaissa. Sen toteutuminen vaatii kuitenkin pitkäjänteistä työtä ja aitoa halukkuutta kehittää joustavia ratkaisuja yhteistyössä asiakkaiden ja palveluntuottajien kanssa.
Seminaarin järjesti Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Pohjoismainen hyvinvointikeskus. Koolle oli kutsuttu eri maiden tulkkauspalveluista vastaavia sekä niitä rahoittavia tahoja. Kutsuttujen listalla olivat myös pohjoismaista liikkuvuutta edistävät tahot, Kuurojen pohjoismaisen neuvoston edustajat sekä Euroopan viittomakielen tulkkien järjestön, Efslin, pohjoismaisia jäseniä, joihin Viittomakielialan Osuuskunta Via kuuluu. Suomalaisia seminaarissa edustivat Kuurojen Liiton hallituksen puheenjohtaja Jaana Aaltonen ja Vian yksi omistajista, Hannaliisa Huhtinen.
